Laulut kielen opetuksessa
Jenni Alisaari
Musiikki on olennainen
osa arkeamme. Kuulemme musiikkia päivittäin erilaisissa tilanteissa eikä ole
harvinaista, että hyräilemme itsekin joitakin melodioita mielessämme tai
ääneen. Musiikki vaikuttaa tunteisiin ja kehon toimintoihin: hermostoon,
hormoneihin ja immuunijärjestelmään. Mielimusiikin kuuntelu tai laulaminen
alentaa kipua, tukee kuntoutumista aivoinfarktista ja kohentaa jopa vastustuskykyämme[1].
Lisäksi musiikki vaikuttaa mielialaan. Laulut tai kappaleet voivat aktivoida
erilaisia muistoja joko siksi, että niitä on kuunneltu juuri kyseisissä
tilanteissa, tai sitten niiden melodia tai sanat muistuttavat meitä joistakin
eletyistä hetkistämme.
Musiikkia voi käyttää
myös aktivointiin tai rauhoittamiseen[2].
Tuutulaulut ovat rauhoittaneet lapset uneen kautta aikojen, ja monet käyttävät
musiikkia esimerkiksi mindfullness-harjoitusten taustalla tai muuten
rauhoittumis- tai rentoutumistarkoituksessa. Ostoskeskuksissa taas musiikkia
käytetään ihmisten aktivointiin. Parkinson-potilaiden kuntoutuksessakin
käytetään musiikkia rytmittämään ja tukemaan kävelyä. Erityisesti tango on
osoittautunut tässä toimivaksi.[3]
Musiikilla voidaan myös luoda yhteenkuuluvuuden tunnetta. Usein tietyn tyylisen musiikin kuuntelijat
identifioituvat vahvasti kuuluvaksi yhteen ryhmään, ja musiikista tuleekin
tärkeä osa heidän identiteettiään. Tutkimusten mukaan myös luokassa
yhteenkuuluvuuden tunnetta voidaan lisätä yhdessä laulamalla[4].
On mielenkiintoista, että yhdessä laulavien ihmisten sydämensykekin
synkronisoituu[5]!
Laulaminen on yksi varhaisimmista vuorovaikutuksen muodoista. Se luo
turvallista ilmapiiriä yhteisöihin tai esimerkiksi vanhemman ja lapsen
ympärille. Laulamisen on todettu myös motivoivan oppijoita[6].
Lisäksi laulamisen on todettu antavan itseluottamusta[7]
ja houkuttelevan vuorovaikutukseen ja osallistumaan[8].
Kun esimerkiksi lapsiryhmässä lauletaan vuorolauluna tervehdyksiä ja niihin
vastaamista tai muita samanlaisia lyhyitä vuoropuheluita, useimmat lapset
haluavat osallistua vuorollaan. Laulamalla voidaankin tehdä luokan ilmapiiristä
rennompi[9]
ja jopa vähentää ahdistusta[10].
Laulamista käytetään kuitenkin suhteellisen vähän esimerkiksi suomen kielen
opetuksessa[11], joten
on tärkeää, että tieto laulamisen hyödyistä kielen oppimisessa tulisi
mahdollisimman monen opettajan tietoon.
Musiikki, laulaminen ja oppiminen
Laulaminen ja musiikin kuuntelu aktivoivat aivoja monipuolisesti. Laulamalla
saadaan heräämään erilaisia tunteita[12],
mikä tehostaa oppimista[13].
Tutkimukset ovat osoittaneet, että säännöllinen musiikillinen harjoittelu
vaikuttaa positiivisesti myös lasten kognitiivisiin kykyihin[14].
Laulujen on todettu lisäävän erityisesti kielen oppimista[15].
Lisäksi laulaminen vaikuttaa positiivisesti oppijoiden tehtäväsuoriutumiseen
eli siihen, että oppijat suoriutuvat tehtävistään paremmin[16].
Yksi syy siihen, miksi laulaminen vaikuttaa oppimiseen niin positiivisesti,
saattaa olla se, että laulaminen lisää rentoutta, kohottaa energiatasoa ja tuo
iloa oksitosiinin eli mielihyvähormonin tuotannon lisääntyessä aivoissa[17].
Mielenkiintoista on, että myös laulajien avuliaisuus toisiaan kohtaan lisääntyy
yhdessä laulettaessa[18].
Miksi laulut toimivat kielen opetuksessa?
Teoriani siitä, miksi laulut toimivat kielen
opetuksessa[19],
pohjautuu Leo van Lierin näkemykselle ekologisesta kielenoppimisesta[20].
van Lierin mukaan kielen oppiminen on tehokkainta silloin, kun seuraavat asiat
toteutuvat:
1)
Kielen oppija
saa ympäristöstään itselleen ymmärrettäviä tarjouksia, eli kirjoitettuja tai
puhuttuja kielen aineksia, joiden merkityksen hän ymmärtää: Laulujen
sanoitukset ovat oppijalle kielellisiä tarjoumia, joista hän voi oppia
itselleen mielekkäitä ja merkityksellisiä ilmaisuja ja rakenteita. Erityisesti
yksinkertaisissa lastenlauluissa sanat ovat usein myös melko helposti
ymmärrettäviä, varsinkin jos niiden merkitysten ymmärtämistä tuetaan
liikkeiden, kuvien tai selitysten avulla.
2)
Kielen oppija
kohdistaa aktiivisesti huomionsa kieleen: Huomion kohdistaminen oppimisen
kohteena olevaan kieleen on kielen oppimisen kannalta olennaista[21].
Laulujen sävelkorkeuden vaihtelut nostavat huomion kohdistamisen tasoa[22]:
sanat erotetaan helpommin lauletusta kuin puhutusta tekstistä ja äänteiden
erottaminen helpottuu sävelkorkeuden vaihtelun myötä.
3)
Oppija
tuottaa itse oppimisen kohteena olevan ilmaisun: Oma tuottaminen on kielen
oppimisen edellytys[23].
Tuottaminen on erityisen runsasta yhdessä laulettaessa verrattuna sellaisiin
kielenoppimistilanteisiin, joissa isossa ryhmässä kukin oppija saa vain yksi
kerrallaan puheenvuoron ja näin ollen vähemmän harjoittelumahdollisuuksia. Laulettaessa
tuotetaan valmiita ilmaisuja, jolloin kielen oppija saa harjoitella erilaisia
kielen ilmauksia oman taitotasonsa rajat ylittäen. Lisäksi erityisesti
kertosäkeissä tulee runsaasti toistoa, mikä helpottaa ilmaisujen mieleen
painamista.
Mihin kaikkeen lauluja voi käyttää kielen oppimisessa?
Lauluista ja laulamisesta on hyötyä erityisesti kielenoppimisen
alkuvaiheessa, ja lauluja voikin käyttää avuksi ihan oppimisprosessin alusta
asti. Alkuvaiheessa oppija voi esimerkiksi vain kuunnella ja hyräillä tai
taputtaa rytmikkäästi laulun tahdissa, ja vähitellen osallisuutta voidaan
laajentaa ensin esimerkiksi kertosäkeisiin ja sitten vähitellen laulusta
voidaan ottaa muita osia haltuun. Mihin kaikkeen lauluja, loruja ja laulelmia
sitten voi käyttää?
Ääntäminen
Laulut, lorut ja rytmiset
laulelmat (chants) tehostavat ääntämisen oppimista ja lisäävät puheen
sujuvuutta[24]. Erityisesti
äänenpaino ja -sävy sekä äänteiden pituus hyötyvät[25].
Vuorovaikutus
Lauluista voi saada tukea erilaisten ilmaisujen oppimiseen, joita voi käyttää
vuorovaikutukseen[26]
ja näin saadaan kielen tuottamiseen lisää mahdollisuuksia. Helppo esimerkki on
esimerkiksi Missä on peukalo -laulun teksti, jossa kysytään Mitä sulle kuuluu? ja vastataan Kiitoksia hyvää. Näillä fraaseilla
kielenoppija pääsee mukavasti alkuun tervehtimistapojen oppimisessa. Päässä
soivat laulut pitävät kielen aineksia koko ajan mielessä[27],
jolloin niistä voi oppia monenlaisiakin ilmaisuja oman vuorovaikutuksen tueksi.
Muisti
Laulujen rytmi, melodia ja riimit tukevat kaikki sanojen muistiin
painamista[28].
Joidenkin tutkimusten mukaan erityisesti melodialla on iso rooli muistin
tukemisessa[29], kun
taas toisten mukaan erityisesti rytmi ja rytmikäs liike ovat keskeisiä
muistamisen apuja[30].
Todennäköisesti kuitenkin juuri sävelkorkeuden vaihtelu tarjoaa lisää
informaatiota muistin tueksi[31].
Muistamista voi tehostaa käyttämällä yksinkertaisia ja toistuvia melodioita[32]
ja suosimalla lauluja, joissa on yksinkertaista sanastoa ja rakenteita[33].
Lisäksi laulujen on hyvä olla lyhyitä ja tarpeeksi hitaasti laulettuja, jotta
niiden sanoja ja rakenteita olisi helppo oppia, eikä liikaa kognitiivista
resurssia menisi haastavan melodian opetteluun[34].
Laulun toistaminen useampaan kertaan on myös keskeistä oppimisen
mahdollistumiseksi[35]
Erilaiset aihesisällöt
Laulut ovat hyvää materiaalia monenlaisten
aiheiden opetukseen. Niiden avulla voi hauskasti välittää tietoa esimerkiksi
luonnosta, eläimistä, vuodenajoista, paikoista, kulkuvälineistä ja niin
edelleen: lista on loputon! Lauluja voi myös käyttää esimerkiksi oppituokion
alussa alustuksena aiheeseen, jolloin oppijat saadaan aktivoitua kyseisen
sisällön pariin tehokkaalla tavalla ja samalla voidaan vahvistaa myös heidän
motivaatiotaan. Lauluja on hyvä käyttää myös muistiin painamisen apuna: moni
onkin opetellut esimerkiksi aakkoset tai vaikkapa englanninkieliset kuukausien
nimet laulaen.
Sanasto
Laulut ovat erinomainen keino sanaston
kasvattamiseen[36].
Lauluja laulettaessa sanaston ymmärtämistä voidaan tukea piirroksin tai
erilaisin liikkein. Lisäksi laulaen voi harjoitella erilaisten haastavampienkin
idiomaattisten ilmaisujen muistamista.
Rakenteet
Laulujen avulla voi harjoitella myös erilaisia
rakenteita: esimerkiksi paikallissijojen tunnistamista ja tuottamista voi oppia
pelkästään niitä laulaen harjoittelemalla[37].
Lauluissa onkin moninainen valikoima erilaisia rakenteita tarjolla, ja lauluja
voikin hyvin valita laulettavaksi sen mukaan, minkä rakenteen oppiminen on
kulloinkin ajankohtaista ja tarpeellista. Esimerkiksi konditionaalia (-isi-muoto) voi harjoitella perinteisen
Jospas minä kissan saisin -laulun avulla.
Kirjoittaminen
Lauluista saa tehokasta apua myös kirjoittamisen
sujuvuuden lisäämiseen[38]:
Laulamalla kielenoppija saa käyttöönsä uusia ilmaisuja, joita hän voi hyödyntää
kirjoittaessaan, ja tämä näkyy kirjoituksessa käytettävien sanojen määrän
lisääntymisenä.
Ymmärtämistaitojen kehittäminen
Laulujen avulla voidaan harjoitella kuullun tai
luetun ymmärtämistä. Kuullun ymmärtämisen harjoituksissa on tärkeää valita
laulu, joka on joko oppijoiden kielitaidon tasolla tai jopa hieman
matalammalla, jotta heidän on mahdollista selviytyä tehtävästä.
Luetunymmärtämisharjoituksessa taso voi olla hieman nykyistä kielitaidon tasoa
haastavampi, sillä tekstin ollessa nähtävillä sanoja on helpompi hahmottaa.
Mitä laulujen käytössä kannatta huomioida?
Laulujen käytössä on hyvä kiinnittää huomiota
muutamiin seikkoihin. Ensinnäkin laulamisen hyödyt kannattaa maksimoida, eli
lauluja kannattaa laulaa usein, ja lisäksi on tärkeää laulaa samoja lauluja
toistamiseen. Näin laulujen ilmaisut tulevat tutuiksi oppilaille, ja he voivat
harjoitella niiden tuottamista useampaan kertaan. Oppijat on hyvä aktivoida
laulamisen aikana monipuolisesti: laulun sanojen merkitysten ymmärtämistä voi
vahvistaa erilaisin liikkein ja elein. Tämä tukee myös ilmaisujen mieleen
painamista. Laulujen opettelulle kannattaa antaa aikaa: harva ihminen oppii
täysin uuden laulun sanoineen ja melodioineen kertalaulamalla. Mitä useammin samaa laulua lauletaan, sen
todennäköisemmin sen sanat ja rakenteet jäävät kielenoppijan mieleen. Erityisen
hyödyllistä on, jos käytetyt laulut ovat sisällöiltään yhteydessä oppijoiden
kiinnostuksen kohteisiin tai jos ne ovat jo ennestään oppijoiden suosiossa.
Lauluja voidaan laulaa joko ilman mitään säestystä
tai itse esimerkiksi kitaralla tai pianolla säestäen tai äänitteen mukana.
Äänitteen käytössä on kuitenkin huomioitava, että usein esitysnopeus saattaa
olla hieman haastava kielenoppijalle, ja siksi usein onkin suositeltavaa laulaa
ilman valmiita tallenteita. Poikkeuksena tästä ovat kuitenkin esimerkiksi
Kielinupun laulut (www.kielinuppu.fi), joissa on kiinnitetty erityistä huomiota
laulujen esitysnopeuteen siten, että se on kielenoppijalle mahdollisimman
sopiva. Tärkeintä laulettaessa on innostava ilmapiiri: kun opettaja on
innostunut laulamaan, yleensä myös oppijat osallistuvat innokkaasti ja
laulamisesta nauttien. Tällöin saadaan laulamisesta kaikkein paras hyöty irti!
Abbott, M. (2002). Using music to promote L2
learning among adult learners. TESOL Journal, 11(1), 10–17.
Alisaari, J.
(2016): Songs and poems in the second language classroom. The hidden potential
of singing for developing writing fluency. Annales Universitatis Turkuensis. Series B Humaniora 426. Turku: Turun yliopisto
2016. Saatavissa:
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/128287/AnnalesB426Alisaari.pdf?sequence=2
Alisaari, J. (2015). Laulaminen paikallissijojen harjoittelun menetelmänä
S2-opetuksessa. Teoksessa Merja Kauppinen, Matti Rautiainen & Mirja
Tarnanen (Toim.). Elävä ainepedagogiikka. Ainedidaktiikan symposium
Jyväskylässä 13.–14.2.2014. Suomen ainedidaktisen tutkimusseuran julkaisuja.
Ainedidaktisia tutkimuksia 9. Saatavissa: http://hdl.handle.net/10138/154156
Alisaari, J.
& Heikkola, L. M. (2017): Songs and poems in the language classroom:
Teachers' beliefs and practices. Teaching and Teacher Education, 63, 231–242.
doi: 10.1016/j.tate.2016.12.021
Alisaari, J.
& Heikkola, L. M. (2016a). Increasing fluency in L2 writing with singing.
Studies in Second Language Learning, 2, 271–292. Saatavissa:
https://www.ceeol.com/search/article-detail?id=411481
Alisaari, J. & Heikkola, L. M. (2016b). Laulamalla sujuvuutta
kirjoittamiseen. Kasvatus, 4, 313–326.
Alisaari, J. & Sundell, M. (2012). Varhainen vuorovaikutus ja sen
tukeminen musiikkiterapian avulla. Opinnäytetyö. Turun ammattikorkeakoulu.
Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012052710046
Bilhartz, T.
D., Bruhn, R. A., & Olson, J. E. (2000). The effect of early music training
on child cognitive development. Journal of Applied Developmental Psychology,
20(4), 615–636. http://dx.doi.org/10.1016/S0193-3973(99)00033-7
Burgess, J.,
& Spencer, S. (2000). Phonology and pronunciation in integrated language
teaching and teacher education. System, 28(2), 191–215.
http://dx.doi.org/10.1016/S0346-251X(00)00007-5
Coyle, Y.,
& Gómez Gracia, R. (2014). Using songs to enhance L2 vocabulary acquisition
in preschool children. Teaching English to Young Learners, 68(3), 276–285.
doi:10.1093/elt/ccu015
Dowling, W.
J., Tillmann, B., & Ayers, D. F. (2002). Memory and the experience of
hearing music. Music Perception, 19(2), 249–276. doi:10.1525/mp.2001.19.2.249
Fancourt, D.,
Ockelford, A. & Belai, A. A. (2013). The Psychoneuroimmunological Effects
of Music: A Systematic Review and A New Model. Brain Behavior and Immunity 36.
DOI: 10.1016/j.bbi.2013.10.014
Graham, C.
(1992). Singing, chanting, telling tales: Arts in the language classroom. Upper
Saddle River, NJ: Prentice Hall.
Grape, C.,
Sandgren, M., Hansson, L. O., Ericson, M., & Theorell, T. (2003). Does
singing promote well-being? An empirical study of professional and amateur
singers during a singing lesson. Integrative Physiological & Behavioral
Science, 38(1), 65–74. DOI: 10.1007/BF02734261
Green, J. M.
(1993). Student attitudes toward communicative and non-communicative
activities: Do enjoyment and effectiveness go together? Modern Language
Journal, 77(1), 1–10. doi:10.1111/j.1540-4781.1993.tb01938.x
Hallam, S.,
Price, J., & Katsarou, G. (2002). The effects of background music on
primary school pupils’ task performance. Educational Studies, 28(2), 111–122. doi:10.1080/03055690220124551
Heikkola, L. M. & Alisaari, J. (2018). Laulun sanoja lausumalla
taitavaksi ääntäjäksi. AFinLA-E: Soveltavan Kielitieteen Tutkimuksia, (10),
18-44. DOI: https://doi.org/10.30660/afinla.73122 Saatavissa:
https://journal.fi/afinla/article/view/73122
Heikkola, L. M. & Alisaari, J. (2019). Increasing
fluency in L2 speaking with singing. Teoksessa P. Lintunen, M. Mutta & P. Peltonen (Toim.) Fluency in SLA. Multilingual Matters.
Holme, R.
(2009). Cognitive linguistics and language teaching. Basingstoke (Hampshire),
UK: Palgrave Macmillan.
Huron, D.
(2006). Is music an evolutionary adaptation? Annals of the New York Academy of
Science, 930, 43–61. doi:10.1111/j.1749-6632.2001.tb05724.x
Jolly, Y. S.
(1975). The use of songs in teaching foreign languages. Modern Language
Journal, 59(1), 11–14. doi:10.2307/325440
Kao, T.,
& Oxford, R. L. (2014). Learning language through music: A strategy for
building inspiration and motivation. System, 43(1), 114–120.
doi:10.1016/j.system.2014.01.003
Kilgour, A.
R., Jakobson, L. S., & Cuddy, L. L. (2000). Music training and rate of
presentation as mediators of text and song recall. Memory and Cognition, 28(5),
700–710. DOI: 10.3758/BF03198404
Kirschner,
S., & Tomasello, M. (2010). Joint music making promotes prosocial behavior
in 4-year-old children. Evolution and Human Behavior, 31(5), 354–364.
DOI:10.1016/j.evolhumbehav.2010.04.004
Legg, R.
(2009). Using music to accelerate language learning: An experimental study. Research
in Education, 82(1), 1–12. doi:10.7227/RIE.82.1
Lems, K.
(2005). Music works: Music for adult English language learners. New Directions
for Adult & Continuing Education, 107, 13–21. doi:10.1002/ace.185
Lier, L. van
(2000). From input to affordance: Social-interactive from an ecological
perspective. Teoksessa J. Lantolf (Toim.), Sociocultural theory and second
language learning (s. 245–260). Oxford: Oxford University Press.
Ludke, K. M.,
Ferreira, F., & Overy, K. (2014). Singing can facilitate foreign language
learning. Memory and Cognition, 42(1), 41–52.
http://dx.doi.org/10.3758/s13421-013-0342-5
Lötzke, D., Ostermann, T. & Büssing, A. (2015).
Argentine tango in Parkinson disease – a systematic
review and meta-analysis. BMC Neurology 15. doi: 10.1186/s12883-015-0484-0
Medina, S. L.
(1990). The effects of music on second language vocabulary acquisition.
Educational Resources Information Center Database, Document #ED 352-834. Saatavissa:
http://www.scribd.com/doc/48477187/The-Effects-of-Music-Upon-Second-Language-Vocabulary-Acquisition-ERIC
Medina, S. L.
(2002). Using music to enhance second language acquisition: From theory to
practice. Teoksessa J. Lalas, & S. Lee (Toim.), Language, literacy, and
academic development for English language learners. Pearson Educational
Publishing.
Mizener, C.
P. (2008). Enhancing language skills through music. General Music Today, 21(2),
11–17. DOI: 10.1177/1048371308316414
Morley, J.
(1991). The pronunciation component in teaching English to speakers of other
languages. TESOL Quarterly, 25(3), 481–520. DOI: 10.2307/3586981
Murphey, T.
(1990). The song stuck in my head phenomenon: A melodic din in the lad. System,
18(1), 53–64. doi:10.1016/0346-251X(90)90028-4
Murphy, J. M.
(1991). Oral communication in TESOL: Integrating speaking, listening, and
pronunciation. TESOL Quarterly, 25(1), 51–75. DOI: 10.2307/3587028
Müller, V.
& Lindenberger, U. (2011). Cardiac and Respiratory Patterns Synchronize
between Persons during Choir Singing. PLoS ONE 6(9). https://doi.org/10.1371/journal.pone.0024893
Palmer, C.,
& Kelly, M. (1992). Linguistic prosody and musical meter in song. Journal
of Memory and Language, 31(4), 525–542. http://dx.doi.org/10.1016/0749-596X(92)90027-U
Pekrun , R.,
Goetz, T., Titz, W., & Perry, R. P. (2002). Academic emotions in students’
self-regulated learning and achievement: A program of qualitative and
quantitative research. Educational Psychologist, 37(2), 91–105.
doi:10.1207/S15326985EP3702_4
Peretz, I.,
Radeau, M., & Arguin, M. (2004). Twoway interactions between music and
language: Evidence from priming recognition of tune and lyrics in familiar
songs. Memory and Cognition, 32(1), 142–152. DOI: 10.3758/BF03195827
Sammler, D.,
Baird, A., Valabrègue, R., Clément, S., Dupont, S., Belin, P., & Samson, S.
(2010). The relationship of lyrics and tunes in the processing of unfamiliar
songs: An fMRI adaptation study. Journal of Neuroscience, 30(10), 3572–3578.
http://dx.doi.org/10.1523/jneurosci.2751-09.2010
Schön, D.,
Boyer, M., Moreno, S., Besson, M., Peretz, I., & Kolinsky, R. (2008). Songs
as an aid for language acquisition. Cognition, 106(2), 975–983.
doi:10.1016/j.cognition.2007.03.005
Serafine, M.
L., Crowder, R. G., & Repp, B. H. (1984). Integration of melody and text in
memory for songs. Cognition, 16(3), 28–303. http://dx.doi.org/10.1121/1.2019896
Siedliecki,
S. L. & Good, M. (2006). Effect of music on power, pain, depression and
disability. Journal of Advanced Nursing 54(5) s. 553–562.
Sihvonen, A.
J., Leo, V., Särkämö, T. & Soinila, S. (2014). Musiikin vaikuttavuus aivojen kuntoutuksessa,
Duodecim 130(18), 1852–1860. https://www.duodecimlehti.fi/api/pdf/duo11845
Sloboda, J.
(2005). Exploring the musical mind: Cognition, emotion, ability, function.
Oxford: Oxford University Press.
Spychiger,
M., Patry, J., Lauper, G., Simmermann, E., & Weber, E. (1995). Does more
music teaching lead to a better social climate? Teoksessa R. Olechowski, &
G. Khan-Svik (Toim.), Experimental research on teaching and learning (s.
322–336). Frankfurt: Peter Lang.
Thaut, M. H.,
Peterson, D. A., & McIntosh, G. C. (2005). Temporal entrainment of
cognitive functions: Musical mnemonics induce brain plasticity and oscillatory
synchrony in neural networks underlying memory. Annals of the New York Academy
of Science, 1060, 243–254. http://dx.doi.org/10.1196/annals.1360.017
Wiltermuth,
S. S., & Heath, C. (2009). Synchrony and cooperation. Psychological
Science, 20(1), 1–5. doi: 10.1111/j.1467-9280.2008.02253.x
Yalch, R.F.
(1991). Memory in a jingle jungle: Music as a mnemonic device in communicating
advertising slogans. Journal of Applied Psychology, 6(2), 268–275.
http://dx.doi.org/10.1037//0021-9010.76.2.268
[1] Fancourt, Ockelford & Belai (2013); Siedliecki & Good,
2006; Sihvonen, Leo, Särkämö & Soinila, 2014
[2] Fancourt, Ockelford & Belai (2013)
[3] Lötzke, Ostermann & Büssing (2015)
[4] Huron, 2006; Spychiger, Patry, Lauper, Simmermann & Weber,
1995; Wiltermuth & Heath, 2009)
[5] Müller & Lindenberger (2011)
[6] Green, 1993; Kao & Oxford, 2014; Mizener, 2008; Schön ym., 2008
[7] Kao & Oxford, 2014
[12] Sloboda, 2005
[13] Pekrun, Goetz, Titz & Perry, 2002
[16] Hallam, Price & Katsarou, 2002
[17] Grape ym., 2003; Huron, 2006
[20] van Lier, 2000
[21] Schmidt, 1990; van Lier, 1998
[22] Schön ym. 2008
[24] Heikkola & Alisaari, 2018; Lems, 2005;
Morley, 1991
[25] Burgess & Spencer, 2000
[26] Murphy, 1991
[27] Murphey, 1990
[28] Graham, 1992; Palmer & Kelly, 1992
[29] Alisaari & Heikkola, 2016; Ludke ym. 2014;
Sammler ym. 2010; Thaut ym., 2005; Yalch, 1991
[36] Coyle & Gómez Gracia 2014; Legg, 2009; Medina, 1990
Kommentit
Lähetä kommentti