Monilukutaitoa, keinoälyä ja koodaamista S2-opetuksessa

Monilukutaitoa, keinoälyä ja koodaamista S2-opetuksessa

Päivi Jokinen & Jari Laru

Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto

Digitaaliset monilukutaidon oppimisympäristöt S2-opetuksessa lukuvuonna 2012-2013 merkitsivät Nokian simpukkamallisia näppäinpuhelimia, Bring Your Own Device -periaatetta, opettajan oman iPad-laitteen käyttöä ja painavan digikameran mukana kuljettamista luontoretkillä bloggaamista varten. Tuolloin toteutui ensimmäisen kirjoittajan (Päivi) väitöstutkimuksen kenttätyövaihe alakoulun perusopetukseen valmistavan opetuksen ryhmässä, jossa osana Future School Research -hanketta kehitimme toiminnallisia lukemaan oppimisen pelejä kännyköihin. ”Ensimmäinen aalto” digitaalisia sovelluksia on jo hyvinkin kulkenut lävitse S2-opetuksen: Ekapelin sovellukset ovat kaikille tuttuja, älytaulua on voitu kokeilla, internetiä käytetään tiedonhakuun, musiikin avulla opetellaan kieltä ja oppimispelejä etsitään sopivilta sivustoilta. S2-pedagogiikan ja aidosti merkityksellisten, syventävästi toimivien oppimissovellusten välillä on kuitenkin monta huomioon otettavaa muuttujaa. Seitsemässä vuodessa tapahtuneet muutokset ovat niin suuria, että digitaalisten teknologioiden soveltamisen haasteet opetuksessa tiivistyvät hyvin: ympäristöt muuttuvat niin nopeasti, että juuri kun jotain kokee ottaneensa haltuun, onkin jo siirrytty aivan uudenlaiselle alustalle ja uusiin ajattelutapoihin.

Kun jo lähtökohtaisesti S2-opettajan arkeen kuuluu työskentely heterogeenisten ryhmien haasteiden kanssa ja neuvoa kysytään alan kollegoilta varhaiskasvatuksesta erityisopetuksen kautta aikuiskoulutukseen, variaatiota ja uutta opittavaa on sisäänrakennetusti jokaisessa työpäivässä. S2-täydennyskoulutukseen osallistuneiden opettajien ennakkotoiveena olikin, että olisi aikaa opetella uusien sovellusten käyttöä, koska arjen hektisessä rytmissä uuden opettelulle ei helposti löydy sopivaa koloa. Ilmastokriisin ajassa digitaalisten laitteiden lyhytkestoinen kertakäyttökulttuuri on kaikkea muuta kuin ongelmatonta, ja monet tässäkin tekstissä mainittavat sovellukset ovat taustaltaan kaupallisia.

Kun pohtii lävitse omaa tai opettamansa suomenoppijan digipäivää, erilaisten digilaitteiden ja sovellusten kaikkiallinen läsnäolo on ilmeistä. Kokeneet S2-opettajat pohtivat digilaitteiden koukuttavuutta ja erityisesti joidenkin oppijoiden taipumusta uppoutua syvästi virtuaaliympäristöihin. Opettajat kuvaavat, miten jotkut lapsista tai nuorista ovat arjessaan niin uppoutuneita esimerkiksi pelimaailmaan, että virtuaalisen ja todellisen raja hämärtyminen näkyy luokkahuoneessakin. 

Tämän kirjoituksen tehtäväksi muotoutui selvittää, miten jatkuvasti muuttuvaa ja kehittyvää digitaalisten opetusmenetelmien maailmaa voisi hyödyntää suomi toisena kielenä -opetuksessa mahdollisimman viisaasti. Tavoitteeksi hahmottui haravoida ja haarukoida digitaalisten sovellusten moninaista kenttää S2-pedagogiikan näkökulmasta.

Syventävä lukuohjelma monilukutaitotreeniin swahilista arabiaan

Uuteen Microsoftin Word 365 -ohjelmaan on rakennettu erinomaisen hyvin S2-opetukseen soveltuva keinoälyä hyödyntävä syventävä lukuohjelma. Toiminnoilla voi räätälöidä käyttöön yksilöllisiä ominaisuuksia kirjoittajan iästä, lähtökielestä ja taitotasosta riippumatta. Ohjelmalla voi esimerkiksi kohdistaa riviä ja korostaa tekstiä, mikä helpottaa pidempienkin virkkeiden hahmottamista vähentämällä visuaalista hälyä. Sanaluokkien analysoiminen on yksi ohjelman toiminnoista. Yhdellä klikkauksella käytössä on pikakäännöstyökalun monikielinen sanakirja sekä kuvasanakirja. Vaikka jokainen S2-opettaja tunteekin sanakirjan käytön haasteet suomenopetuksessa, yksittäisten sanojen kääntämiseen käytettynä ohjelma vaikuttaa kohtalaisen luotettavalta ja ajantasaiselta. Ohjelma lukee tekstin ääneen, ja lukunopeutta voi säädellä; tämänkin tekstin työstämisessä on hyödynnetty kirjoitetun luonnoksen kuuntelemista ääneen luettuna, eli ohjelma toimii niin akateemisessa käytössä kuin alkuopetuksessakin. Syventävä lukuohjelma antaa paljon keinoja luku- ja kirjoitustaidon harjaannuttamiseen myös erityistä tukea tarvitsevan oppijan kanssa.

Koodaus: Kuin vierasta kieltä

Hello Ruby -koodaussatukirjan (Liukas, 2015) päähenkilö seikkailee ohjelmoinnin opettelun maailmassa. Hän opettelee loogista ohjelmointikieltä: tarkkojen ohjeiden antamista ja niiden noudattamista. Rubyn koodimaailmaseikkailua on mahdollista pohtia S2-näkökulmasta siten, että algoritmien, järjestettyjen käskyjonojen, tietorakenteiden ja säännönmukaisuuksien leikillinen opiskelu on monelta osin samankaltaista salakieltä, jonka parissa suomenoppijan aivot kouluarjessa raksuttavat. Uusi kieli haastaa jatkuvasti ja herättää voimakkaitakin tunteita: ”Ruby haluaisi heittäytyä maahan itkemään, mutta hän on järkevä tyttö ja tietää, että usein isot ongelmat ovat vain nippu pikku ongelmia” (s. 14). Oppimisen suunnitelman laatiminen, tarkkojen kysymysten esittäminen, reittien rakentaminen kaaoksen keskelle, mielikuvituksen ja erilaisten taitojen hyödyntäminen ja ongelmien osiin purkaminen ovat hyvin saman kuuloisia strategioita, joita S2-opettajat eri-ikäisten suomenoppijoiden kanssa työssään päivittäin pähkäilevät. Koodauksen kohdalla seurana vain voivat olla myös tietokoneet ja robotit.

Koodaus eli ohjelmallinen ajattelu on yksi Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (OPH, 2016)

sisällöistä. Hyödyllisenä materiaalina Koodiaapinen: Opettajan opas koodaukseen koulussa (https://koodiaapinen.fi/ops2016/) tukee ikäkaudelle sopivien ja innostavien ohjelmointitaitojen kokeilemiseen opetustyössä. Varhaiskasvatuksen käyttöön on keksitty erilaisia koodausleikkejä opiskelijoiden blogissa (https://digivaka.wordpress.com/koodausleikkeja-varhaiskasvatukseen/). Esimerkiksi vanha tuttu ”Kapteeni käskee” -leikki voidaan muuttaa ”Robotti käskee” -muotoon, ja samalla harjaantuvat algoritmisen ajattelun taidot.

Helposti saatavilla olevia ja ilmaisia internetin leikillisiä koodaussivustoja ovat esimerkiksi Scratch (https://scratch.mit.edu) ja tanssiohjelmapeli Code (https://code.org/). Molempia sivustoja pääsee käyttämään suomeksi, ohjeet ovat selkeitä ja itse koodauspeli yksinkertainen. Opettajaa varten sivustoilta löytyy tuntisuunnitelmia ja opastusvideoita. Ohjelmassa on mahdollista tallentaa omaa puhetta, harjoitella ohjeiden antamista ja toisaalta opetella noudattamaan pelin antamia ohjeita. Koodiharjoittelijoiden on mahdollista kokeilla pelaamista myös omalla äidinkielellään, sillä käyttöliittymät on käännetty monelle kymmenelle kielelle. Pelihahmoina on niin eläimiä kuin ihmisiäkin, ja koodaaja voi itse säätää esimerkiksi hahmonsa sukupuolen ja ihonvärin. Koodaamiskäytössä suloinen Bee Bot -robotti edellyttää päiväkodilta tai koululta pientä rahallista investointia. Mehiläisrobottia ohjataan näppäimillä ja johdonmukaisilla ohjeilla kulkemaan matolla.

Käyttökelpoisia sovelluksia ja uusia ideoita

Sovellusten käytön mahdollisuus vaihtelee laitteiden ja niiden käyttöjärjestelmien mukaan. Olemme koonneet S2-opettajien hyödyllisiksi ja toimiviksi kokemia sovelluksia ja esittelemme ne sanapilven WordArt-sovelluksessa rakennetun sanapilven muodossa. Googlaamalla sovelluksen nimen voi löytää uusia työkaluja omaan opetustyöhönsä.

Kuva: Sanapilvi S2-opettajien toisilleen suosittelemista oppimissovelluksista.

Oulun yliopiston suomi toisena kielenä -alan opiskelijat ovat lehtori Sisko Brunnin johdolla koostaneet ajankohtaista S2-opetusmateriaalia blogissa Uudet kielenopetussovellukset: Sovelluksia S2-opetukseen (https://kielenopetussovellukset.blogspot.com/). Blogissa esitellään mm. VideoScribe-ohjelma, ilmaisia kuvapankkeja ja DigitalDialects-kielenoppimissivu.

Internetissä olisi saatavilla kaikki maailman tieto, mutta aina ei tiedä, mistä aloittaa etsintä. Sivustojen elinkaari vaihtelee ja osoitteet muuttuvat. Esimerkiksi S2-opettajien Facebook-ryhmissä sovellus- ja opetusideoita jaetaan usein, ja kysyvä kyllä saa apua. S2-opettajien viime aikoina hyväksi havaitsemia opetusmateriaaleja on koottu seuraavaan taulukkoon:

Linkkejä lisäideoihin digisovellusten käytöstä S2-pedagogiikassa

•       https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/06/20/5-fiksua-koodauspelia-kouluikaisille •       http://suomitaskussa.eu/ •       https://suomipassi.utu.fi/fi/etusivu/ •       http://s2-materiaalivinkit.blogspot.com/ •       http://kepeli.metropolia.fi/ •       http://intohimonaopetus.blogspot.com/ •       http://saosaat.blogspot.com/ •       http://www.viitotturakkaus.fi/ •       www.kovatkertoimet.org/againstallodds/

Lopuksi: Ihmisen ja teknologian suhde

Ihmisenä elämisen taidot tulevat haastetuiksi, kun digitaalinen maailma valtaa arjessa kaikkiallisesti alaa. Kokeneet S2-opettajat pohtivat täydennyskoulutuspäivässä, että tunnetaitojen opiskelun tärkeys korostuu teknologiataitojen opiskelun rinnalla erityisesti silloin, kun siirtymät tuntuvat oppilaasta erityisen vaikeilta ja irrottautuminen digimaailmasta on työlästä. TimeTimerin ja aikarajojen käyttö on suositeltavaa siirtymien sujuvoittamiseksi.

Sosiaalisen median ja globaalin internetin maailmassa liikkuessa turvallisuuskasvatuksen merkitys korostuu. Hello Ruby: Löytöretkellä internetissä (Liukas, 2017) -kirjassa on jäsennetty internetissä toimimisen hyviä puolia kuten myös haasteiden paikkoja tavalla, josta S2-opettajakin hyötyy.

Vaikka jatkuvasti uusiutuvien digitaalisten ympäristöjen kanssa työskenteleminen voi vaatia kärsivällisyyttä, rohkeutta astua epämukavuusalueelle sekä aikaa kokeiluille, nykysovellusten hyvänä puolena on korostettu käyttäjäystävällisyys. Esimerkiksi koodauskielen harjoittelu nykysovelluksin on ajankohtaista, hauskaa ja helppoa myös aloittelijalle ja tekstin ensimmäisen kirjoittajan (Päivi) kaltaiselle digitumpelolle, ja se tuottaa uudenlaisia mahdollisuuksien maailmoja S2-pedagogiikkaan.

Kiitokset opettaja Outi Laitiselle ja opettaja Sanna Isopahkalalle arvokkaista sovellusvinkeistä täydennyskoulutuksen valmisteluvaiheessa. Kiitos täydennyskoulutuspäivään osallistuneille kokeneille S2-opettajille osaamisenne ja asiantuntemuksenne jakamisesta.

LÄHTEET

Future School Research Second Wave 2011-2013: Digitaaliset teknologiat, monilukutaito ja S2-opetus. Osoitteessa www.oulu.fi/fsr/osahankkeet. Viitattu 23.11.2019.

Jokinen, P. (2016). Suomenoppijat monilukutaidon ytimessä. Teoksessa Leino, K. & Kallionpää, O. (toim.). Monilukutaitoa digiaikaan – lukemisen ja kirjoittamisen uudet haasteet ja mahdollisuudet. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja 2016. Helsinki: Äidinkielen opettajain liitto.

Jokinen, P. – Palmgren-Neuvonen, L. – Hytönen, M. – Cortés, M. – Riekki, J. – Korkeamäki, R.-L. (2013). Millaista on tulevaisuuden lukutaitojen pedagogiikka? Tutkimus- ja kehittämistyötä perusopetukseen valmistavassa opetuksessa. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, syyskuu 2013. Kielikoulutuspolitiikan verkoston verkkolehti.

Liukas, L. (2015). Hello Ruby (suom. Kirsikka Myllyrinne). Helsinki: Otava.

Liukas, L. (2017). Hello Ruby: Löytöretkellä internetissä (suom. Marjo Lemponen). Helsinki: Otava.

POPS (2016). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Helsinki: Opetushallitus.

---