Positiivinen pedagogiikka S2- opetuksen perustana

 Positiivinen pedagogiikka S2- opetuksen perustana

Tuula Honkanen

KM, Lto, yrittäjä, sadutusmenetelmäkouluttaja

 

 

 

 

 

 

  

 Teikä on mahtava!

Kasvatuksessa, ohjauksessa ja opetuksessa on tärkeintä läsnäolo. Näetkö ja kuuletko saamasi viestit ja vastaatko niihin? On tärkeää pohtia myös, kuka minä itse olen. Mitkä ovat minun arvoni ja voimani ja vahvuuteni lasten, nuorten tai aikuistenkin ohjauksessa. Onko asioita, joita minun tulisi kehittää, jotta selviän haastavasta opetus- ja kasvatustehtävästä? 

Oman kehittämisen tueksi on hyvä pohtia esim. omaa itsetuntoa, temperamenttia, tunneälyä, tunteiden tunnistamista ja pedagogista sensitiivisyyttä.

Itsetunnon perusta muodostuu M.Borbanin (1989) mukaan turvallisuuden tunteesta, itsetuntemuksesta, sosiaalisista taidoista, yhteistyövalmiuksista, motivaatiosta ja tavoitetietoisuudesta sekä onnistumisen elämyksistä. On tärkeää nauttia pienistäkin onnistumisista ja elää tässä ja nyt.

Jokainen ihminen on toiseen verrattuna erilainen. Hän omaa yksilöllisen tavan toimia ja käyttäytyä. Tätä kutsutaan temperamentiksi (Keltinkangas-Järvinen 2006). Temperamentti luo pohjan ihmisen persoonallisuudelle. Temperamentti on pysyvä piirre, persoonallisuus taas muodostuu läpi elämän. 

Tunneäly ohjaa muiden taitojen ja kykyjen hyödyntämistä (Coleman 1997). Se auttaa pärjäämään oman itsensä kanssa. Tunneäly auttaa hillitsemään itseä ja motivoi. Ongelmatilanteissa pystyy erottamaan, onko kyse omista tunteista vai ulkoisista tosiasioista. Tunneälyn avulla voimme aidosti asettua toisen asemaan ja kiinnostua hänen jutuistaan.

Tunteiden tunnistamisesta on suuri hyöty opetus- ja kasvatustyössä. Opettaja tai vanhempi, joka tunnistaa lapsen perustunteet ilo, suru, rakkaus, häpeä jne. voi auttaa lasta ilmaisemaan tai kohtaamaan tunteitaan. Toissijaiset tunteet viestittyvät meille ilmeissä, eleissä, asennoissa. Siis sanattomassa viestinnässä. Näitä ovat esim. ahdistus, kateus, kiintymys, pettymys, ihastus. Lapset ovat loistavia välineellisten tunteiden esille tuojia, niillä pyritään vaikuttamaan muihin, kuten mököttäminen, kiukuttelu, painostaminen, anelu.

Pedagogisesti sensitiivinen aikuinen huomioi lapsen ideat ja aloitteet, löytää lapsen toimintaa tukevan toimintamallin ja ohjaa lasta yhteistoiminnallisuuteen ja ryhmäytymiseen.

”Hyvän mielen aarrearkku”

Päivittäin on tärkeä pohtia, mitä positiivisia asioita minulle on tapahtunut tänään. Missä minä tänään onnistuin? Mitä uutta opin tänään? Mistä nautin? Kokemukset voi kerätä vaikka ”hyvän mielen aarrearkkuun”, josta niitä voi ajoittain tarkastella. Ne voivat olla valokuvia, esineitä, kirjoituksia, lauluja jne.

Positiivinen pedagogiikka sallii kaikki tunteet, myös negatiiviset. Tärkeää on, että positiivisten ja negatiivisten kokemusten tasapaino säilyy. Tavoitteena on lisätä oppilaiden hyvinvointia ja luonteen vahvuuksia. Positiivisuus lisää oppilaiden viihtymistä ja oppimista koulussa ja varhaiskasvatuksessa. Positiivinen ilmapiiri vahvistaa hyviä ihmissuhteita ja avoimuutta ryhmissä. Myönteisen palautteen antaminen säännöllisesti on erittäin tärkeää.

Positiivista pedagogiikkaa etsimässä…

Opetuksessa ja ohjauksessa on tärkeää löytää positiivisen ajattelun noidankehä. Myönteiset ajatukset oppilaista ja heidän vahvuuksistaan ohjaavat opettajan kokemaan myös myönteisiä tunteita heitä kohtaan. Myönteiset tunteet auttavat ohjaamaan  oppilaat hyödyntämään heidän omia valmiuksiaan oppimisessa ja ryhmässä toimimisessa. Näin saavutetaan yhdessä hyvät tulokset. (Liukkonen, 2017)

Seligmanin (2011) mukaan PERMA-teoria voisi auttaa opettajaa ja oppilaita kehittämään omaa positiivisuuttaan. Teoria koostuu myönteisistä tunteista (Positive emotion), sitoutumisesta (Engagement), ihmissuhteista (Relationships), merkityksellisyydestä (Meaning) ja saavuttamisesta (Accomplishment).

Kaikkia näitä osa-alueita voidaan harjoitella yhteistoiminnallisissa ryhmätöissä päivittäin. Toiminnalliset yhteiset hetket nivotaan opetukseen.

Positiivisesta pedagogiikasta seuraa hyvinvointia myös opettajalle. Uudenlaisen ”reittikartan” löytyminen työhön tuo myönteisiä tunteita. Positiivinen pedagogiikka voi olla haasteellista, mutta palkitsevaa. Se auttaa sitoutumista uudenlaiseen opetukseen. Hyvän huomaaminen lisää positiivista ajattelua ja parantaa ihmissuhteita. Oppilaiden oppiminen, yhteistoiminnallisuus ja hyvinvointi paranee, se on merkityksellistä toimintaa. Uudenlainen ohjaus on kasvunpaikka itselle. Huomaat kuitenkin, että olet saavuttanut uutta ja voit muuttua!

                    

Lähteet:

Borba, M. 1989. Esteem builders. A Self-Esteem Curriculum for Improving Student Achievement Behavior. Jalmar Press.

Coleman, D. 1997. Tunneäly. Lahjakkuuden koko kuva. Otava.

Kataja, J. & Jaakkola, T. & Liukkonen, J. 2011. Ryhmä liikkeelle! Toiminnallisia harjoituksia ryhmän kehittämiseksi. PS-kustannus.

Keltikangas-Järvinen, L. 2006. Temperamentti ja koulumenestys. WSOY.

Leskisenoja, E. 2017. Positiivisen pedagogiikan työkalupakki. PS-kustannus.

Liukkonen, J. 2017 Psyykkinen vahvuus. Mielen taitojen harjoituskirja. PS-kustannus.

Núñez Pereira, C. & Valcárcel, R. 2018. Tunnehetket. Ilman tunteitasi et olisi sinä. PS-kustannus.

Seligman, M. E. P. & Ernst, R. M. & Gillham, J. & Reivich, K. & Linkins, M. 2009. Positive education. Positive psychology and classroom interventions. Oxford Review of Education, 35(3), 293-311.

Saatavissa: https://www.otb.ie/images/10.1.1.368.7898.pdf

 Uusitalo-Malmivaara, L. (toim.) 2014. Positiivisen psykologian voima. PS-kustannus.

Uusitalo-Malmivaara, L. & Vuorinen, K. 2016. Huomaa hyvä! Näin ohjaat lasta ja nuorta löytämään luonteenvahvuutensa. PS-kustannus.

---